Lankalauantai, malkamaanantai ja kellokeskiviikko – mitä pääsiäisviikon nimet tarkoittavat?
Suomalaisessa kansanperinteessä pääsiäisviikon kaikilla päivillä on omat lempinimet – muistatko kaikki?
Mistä pääsiäisviikon päivät ovat saaneet nimensä?
Palmusunnuntain ja pääsiäissunnuntain välille asettuvalla viikolla on monta nimeä. Se tunnetaan niin hiljaisena viikkona, piinaviikkona kuin suurena viikkonakin. Suomalaisessa kansanperinteessä viikon kaikilla päivillä on omat lempinimet – muistatko kaikki?
Ennen vanhaan koko pääsiäisviikkoon liittyi monia erilaisia tapoja ja uskomuksia. Koko viikon aikana ei esimerkiksi saanut rymytä tai käyttäytyä säädyttömästi tai tehdä liikaa raskaita töitä. Ihmiset uskoivat myös, että pääsiäisviikolla kannatti tehdä erityisen paljon taikoja, koska niiden vaikutus oli vahvempi kuin muina aikoina tehtyjen taikojen. Uskomukset eivät myöskään loppuneet pääsiäisviikkoon: myös pääsiäisen jälkeinen viikko tuli käyttäytyä nuhteettomasti. Vielä pääsiäisen jälkeisellä viikolla esimerkiksi ei saanut siivota tai kehrätä liikaa ja riitely oli kokonaan kielletty.
Pääsiäisviikon päivien nimet
Palmusunnuntai
Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusalemiin, ja vielä nykyäänkin evankeliumista tutut palmunoksat näkyvät pääsiäisen vietossa Suomessa virpomisvitsoina. Palmusunnuntaita kutsutaankin itäisessä Suomessa joskus virposunnuntaiksi.
Malkamaanantai
Malkamaanantain nimi tulee vanhasta nimityksestä olkikaton tukihirsille, joita kutsuttiin malkoiksi. Malkamaanantaina kaadettiin ja kerättiin perinteisesti polttopuita.
Tikkutiistai
Tiistaina maanantaina kerätyistä polttopuista vuoltiin sytykkeinä. Tavan taustalla on vanha uskomus, jonka mukaan juuri tikkutiistaina vuollut sytykkeet toivat onnea. Vuoltuja tikkuja käytettiin sekä sytykkeinä, että koristeina joiden tarkoitus oli karkottaa pahoja henkiä ja tuoda taloon onnea.
Kellokeskiviikko
Kellokeskiviikonna navetassa talvehtineet lehmät saivat kevään merkiksi kellot takaisin kaulaansa ja ne päästettiin ulos laiduntamaan. Kellojen ansiosta lehmien olinpaikka kuului aina tupaan asti, ja kellojen äänestä kellokeskiviikkokin sai nimensä.
Kiirastorstai
Kiirastorstai saa nimensä kiirasta, talon pihapiirissä oleilleesta pahasta hengestä joka karkotettiin kiirastorstaina pois pihasta. Henki saatiin pois kiusaamasta talon asukkaita kiertämällä talo ja sitä ympäröivä pihamaa kolisevan romun ja savuavan tervan kanssa.
Pitkäperjantai
Pitkänäperjantaina alettiin hiljentyä pyhien viettoon. Silloin ei esimerkiksi saanut tehdä töitä.
Lankalauantai
Lankalauantai saa nimensä lankojen värjäämisestä. Lankalauantaina kerättiin yhteen talven aikana kehrätyt langat. Langat pestiin ja värjättiin lauantaina ja jätettiin kuivumaan sukkasunnuntaita varten.
Sukkasunnuntai
Sukkasunnuntain nimen takana on monta merkitystä. Toiset sanovat nimen tulevan siitä, että sunnuntaina kudottiin lauantaina värjätyt langat vaatteiksi, toisten mukaan sukkasunnuntain nimi tulee siitä, että silloin piti olla ”sukkasillaan” eli hiljaa.
Lähde: Helsingin kaupungin kirjaston Kysy.fi-palvelu ja Kotimaisten kielten keskus Kotus.fi